Geneettinen sukututkimus

Mitä on geneettinen sukututkimus?

Geneettinen sukututkimus on menetelmä, jossa hyödynnetään DNA-testien tuloksia sukututkimuksen tekemisessä. Se yhdistää perinteisen, asiakirjoihin perustuvan sukututkimuksen geneettiseen dataan, joka saadaan analysoimalla yksilön DNA:ta. Tämä auttaa selvittämään biologisia sukulaisuussuhteita, esivanhempien alkuperää ja perimän maantieteellistä jakautumista. 

Serkkutesti

Yleisin DNA-testi on autosomaalitesti eli serkkutesti (esim. MyHeritagen testi tai Family Tree DNA:n Family Finder). Se analysoi perimän kaikkia autosomaalisia kromosomeja, jotka periytyvät molemmilta vanhemmilta. Sukututkimuksen kannalta testi sopii parhaiten lähisukulaisten löytämiseen. 

Tuntemattoman isän tai isoisän selvityksessä autosomaalitesti on yleensä sopivin testi. Autosomaalitestillä ei voida jäljittää kovin kaukaisia esivanhempia, koska yksittäiseltä esivanhemmalta saatu perimä keskimäärin puolittuu joka sukupolvessa.

Testistä saa myös etnisyysarvion, joka ei välttämättä ole useimpien suomalaisten kannalta kovin kiinnostava, jos tunnetut sukujuuret ovat lähinnä Suomesta. 

Y-DNA-testi

Y-DNA-testillä voidaan tutkia miehen isälinjaa, koska Y-kromosomi periytyy lähes muuttumattomana isältä pojalle. 

Sen avulla voidaan
- Selvittää sukulaisuuksia: Y-DNA-testi auttaa tunnistamaan miehiä, jotka jakavat yhteisen isälinjan esivanhemman.
- Tarkistaa sukupuun oikeellisuutta: Y-DNA-testillä voidaan tarkistaa, että perinteisellä sukututkimuksella selvitetty sukupuu pitää paikkansa, jos testataan samasta sukupuusta kaksi oletetusta yhteisestä esi-isästä polveutuvaa linjaa.
- Tutkia sukunimiä: Koska sukunimet periytyvät usein isälinjassa, Y-DNA-testi voi auttaa selvittämään suvun alkuperää. Tämä pätee erityisesti Itä-Suomeen, jossa sukunimet ovat olleet käytössä pitkään.
- Selvittää geneettistä alkuperää: Testi voi paljastaa maantieteellisen alkuperän ja isälinjan migraatioreitit.
- Täydentää historiantutkimusta: Testitulokset voivat täydentää perinteisiä sukututkimusmenetelmiä erityisesti tapauksissa, joissa asiakirjat puuttuvat.

Mitokondrio-DNA

Mitokondrion DNA eli äitilinjassa jälkeläisille periytyvä erityispiirre antaa uusia mahdollisuuksia äitilinjojen tutkimuksen tarkentamiseen ja naisten liikkuvuuden seuraamiseen esihistoriallisista ajoista nykypäivään. 

Mitokondrio on solujen energiaelin, jossa on oma, erillinen rengasmainen perimänsä, mtDNA. Mitokondriot tulevat jälkeläiselle äidin munasolusta. Sekä naiset että miehet saavat aina mtDNAn äidiltään, mutta miehiltä se ei periydy jälkeläisille. 

Mitokondrion rengasmainen DNA jakautuu kolmeen alueeseen: HVR1, HVR2 ja Coding Region.  Tarkka haploryhmä saadaan vain kaikkien kolmen alueen analysoinnilla. 

- Sama mtDNA-haploryhmä jonkun kanssa voi antaa vinkin, mistä oman äidin tuntemattomia esiäitejä voisi etsiä. 
- Ristiriitaiset haploryhmät voivat paljastaa virheen sukupuussa. 
- Jos perheessä on ollut useita leskeytymisiä, voi mtDNAn avulla saada selville, keillä tyttäristä on ollut sama äiti. 
- mtDNA voi auttaa tunnistamaan saman nimisistä naisista ”sen oikean”. 
- Testi voi paljastaa maantieteellisen alkuperän ja äitilinjan migraatioreitit.

mtDNA säilyy muinaisjäänteissä paremmin kuin kromosomien DNA. Siksi sillä on erityinen rooli muinaisten väestöjen tutkimuksessa.